Taiteen rohkeaa tekemistä ja kokemista Pohjois-Pohjanmaalla
Tervetuloa yhteisötaiteen pariin ja tutustumaan Pohjois-Pohjanmaan liiton Kulttuurikenno -hankkeen taidepilottien tuloksiin!
Tarinakartan laati kulttuurin erityisasiantuntija Auli Suorsa, Pohjois-Pohjanmaan liitto.
Pohjois-Pohjanmaan kunnissa toteutettiin vuoden 2023 aikana kuusi erilaista taidepilottia. Pilottiaihiot olivat kuntien itsensä ideoimia ja niiden omiin tunnistettuihin kehittämistarpeisiin pohjautuvia. Niitä työstettiin yhteisissä kehittämispajoissa Oulun ammattikorkeakoulun johdolla. Pilottien teemoissa korostuivat luontosuhde ja kestävyys, arkiympäristöt ja kotiseutu, kulttuuriperintö ja tarinat, tunteiden käsittely, elämyksellisyys ja kokeilevuus. Yhdistävänä ajatuksena piloteissa oli:
lisätä taiteen ja kulttuurin näkyvyyttä kunnissa ja kuntalaisten arjessa,
luoda taiteen avulla kuntiin ja kuntalaisille iloa ja osallistumisen mahdollisuuksia,
luoda asennemuutosta taiteen ja kulttuurin rohkeampaan tekemiseen ja kokemiseen,
vahvistaa kuntien välistä yhteistyötä,
parantaa luovan alan ammattilaisten työllistymismahdollisuuksia kuntiin tarjoamalla kokemusta yhteistyöstä ja taidetuotannon hankinta- ja toteuttamisprosessista.
Taiteellinen toteutus pilotteihin hankittiin avoimella kilpailutuksella. Vuoden aikana taideteoksia tai tapahtumia toteutui jokaisessa 29 kunnassa. Niiden parissa työskenteli yhteensä 17 taiteilijaa. Kaikki pilottien toiminta oli osallistavaa yhteisötaidetta. Paikallisen median kiinnostus taidepilotteihin oli huomattavan suurta.
Piloteista saatu palaute kannustaa jatkamaan kulttuurin ja taiteen näkökulmaa hyödyntävää kehittämistyötä yhteistyön, osallisuuden ja eri teemojen parissa. Pilottien toteuttamisessa mukana olleiden kuntien henkilöistä 84 prosenttia arvioi taidepilottien kokonaistoteutuksen ja tulokset erinomaisiksi tai hyviksi. 42 prosenttia arvioi, että he saivat piloteista paljon omassa työssään hyödynnettävää kokemusta (95 % vähintään jonkin verran) ja kolmasosa koki yhteistyön taiteilijoiden kanssa tiivistyneen paljon. Pilottien suunnittelu- ja hankintaprosessi, sekä piloteista saatu palaute on kuvattu tarkemmin Kulttuurikenno -hankkeen loppuraportissa.
”Parasta (hankkeessa) oli taidetuotannolla luotu
yhteishenki Pohjois-Pohjanmaalle.
Lukuja Kulttuurikenno -hankkeen toimenpiteistä.
Tervetuloa tutustumaan taidepilottien toteutukseen ja teoksiin!
Taidepilotit kartalla
Sukupolvet Iijoen varrella – ympäristö- ja luontosuhteen käsittely taiteen keinoin Kunnat: Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi, Ii, Oulu.
Toteuttajana taiteilijat Niina Aho ja Satu Suvanto.
Taidedokumentaatio: Heilastelukulttuuria Oulujokilaaksossa ennen ja nyt
Kunnat: Vaala, Utajärvi, Muhos.
Toteuttajana taiteilija, valokuvaaja Martu Väisänen.
Ympäriämpäri – Taidetta pihoilla ja poluilla
Kunnat: Sievi, Alavieska, Kalajoki, Hailuoto ja Pyhäjoki.
Toteuttajana Kulttuuriyhdistys Vimma ry: Taiteilijat Sinikka Eirola ja Tiina Vehkaperä.
Osiensa Summa: Paikkasidonnainen seinämosaiikkiteossarja
Kunnat: Siikajoki, Pyhäntä, Raahe, Ylivieska, Reisjärvi ja Pyhäjärvi.
Toteuttajana taiteilijat Jass Kaselaan ja Jenny Grönholm.
Klikkaa kartan yläreunassa vasemmalla olevaa valikkoa. Voit valita mitä taidepilottia haluat kartalla tarkastella.
Tutustu taidepilottien teoksiin! Kulttuurikenno -hankkeen taidepilotit - Google My Maps
Sukupolvet Iijoen varrella
Taidepilotti: Sukupolvet Iijoen varrella - Ympäristö- ja luontosuhteen tarkastelu taiteen keinoin.
#Paikkatunne #Luontosuhde #Kotiseutu #Kulttuuriperintö #Sukupolvikokemus #Kotiutuminen
Paikkakunnat: Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi, Ii / Jakkukylä, Oulu / Yli-Ii.
Toiminta: 14 työpajaa, kuntakohtaisia taideteoksia ja 6 videoteosta, 236 osallistujaa.
Toteuttajana taiteilijat Niina Aho ja Satu Suvanto.
Oletko miettinyt minkälaisen maiseman poikki elämänpolkusi on mutkitellut? Millaisia tarinoita nämä maisemat, niihin kuuluvat kasvit ja kivet kertovat? Oletko pysähtynyt pohtimaan mitkä asiat ovat sinulle merkityksellisiä suhteessa luontoon ja omaan elinympäristöösi? Ja millainen sukupolvien ketju näistä merkityksistä syntyy?
Näitä kysymyksiä kysyttiin Iijokitarinat -kutsumanimen saaneessa taidepilotissa, joka matkasi Iijokea alavirtaan Kuusamosta Taivalkosken kautta Pudasjärvelle, ja sieltä Oulun Yli-Iihin ja Iin kunnan Jakkukylään asti. Tällä matkalla eri sukupolviin kuuluvat ja eri taustaiset ihmiset tutkivat luontosuhdettaan ja etsivät vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin paikkatunnekäsitteen ja ympäristötaiteen keinoin.
Paikatunne tarkoittaa kiintymistä johonkin paikkaan niin, että siitä tulee osa identiteettiä. Opimme uudella tavalla näkemään elinympäristömme ja arvostamaan sitä. Neutraalista paikasta tulee merkityksellinen. Ihmisen ja ympäristön välille syntyy muutoksen ja kestävän elämäntavan mahdollistava suhde. Tähän paikkatunteen rakentumiseen taide tarjoaa keinoja. Niitä kokeiltiin Iijokitarinat taidepilotissa eri kohderyhmien kanssa.
Pilotin työpajoissa oli käytössä ympäristötaiteen eri menetelmät, ääni- ja sanataide, sadutus, voimaannuttava video- ja valokuvaus yhdistettynä keholliseen ilmaisuun. Materiaalit saatiin suoraan luonnosta tai ne muutoin olivat ekologisia. Työpajoissa taltioitiin osallistuneiden näkemyksiä heidän omasta luontosuhteestaan. Työpajat toteutettiin pääosin ulkona, jonne myös syntyneet teokset sijoitettiin. Kaikkien koettavaksi joka kunnasta tehtiin ainutlaatuiset paikkasidonnaiset videoteokset ja yksi koontivideot. Löydät alla olevasta esittelystä ja myös Pohjois-Pohjanmaan liiton Youtube kanavasta.
Seuraavassa kerrotaan pilotin kokemuksista, tuloksista ja teoksista kuntakohtaisesti matkaten Iijokea alavirran suuntaan.
Iijokitarinoiden matka alkoi Kuusamosta Iijoen alkulähteeltä yhdessä maahanmuuttajataustaisten suomenkielen opiskelijoiden kanssa. Luova toiminnallinen tekeminen luontoteeman ympärillä synnytti ryhmässä iloa ja innosti heittäytymään. Se myös tuki yhteishengen ja turvallisen ilmapiirin rakentumisessa. Kun kaikilla osallistuneilla ei ollut yhteistä kieltä, taide toimi sellaisena. Havaittiin, että luovan toiminnan kautta saattoi myös oppia suomen kieltä uudella tavalla.
Taiteen äärellä tehtiin matkaa mielessä omaan synnyinmaahan. Siellä olevaan kotipaikkaan, sen tuttuihin maisemiin sukulaisten ja ystävien luo. Purettiin ikävää ja kaipausta. Pidettiin yllä paikkatunnetta osana sukupolvien ketjua. "Luonto on äidin ja mummon tietoutta" toteaa osallistuja videolla.
Taiteen keinoin tutustuttiin myös uuteen kotiseutuun ja sen luotoon Kuusamossa. Kiinnittyminen uuteen kotipaikkaan on tärkeä osa kotiutumista. Tähän luova toiminta tarjoaa keinoja. "Kuusamossa on hyvä luonto. Täällä on paikka. Oma paikka täällä Kuusamossa."
Taidepilotissa kerättyjen tarinoiden pohjalta tehtiin yhteismaalaus, joka oli esillä taiteiden yössä Kuusamotalolla.
Kuusamon Iijokitarina julkaistiin myös videoteoksena.
Iijokitarinoita Kuusamosta:
"Olemme luonto ja olemme osa luontoa"
Ihmiset tekevät taideteosta luonnosta keräämillä materiaaleilla ja muun muassa maalaamalla.
Kuusamosta matka jatkui Iijokea alavirtaan Taivalkoskelle. Siellä historiallinen Jalavan kauppa toimi avoimen taidepajan pitopaikkana. Mukana olleiden kanssa pohdittiin suhdetta luontoon, kerättiin paikallisia tarinoita muun muassa lohista, uitoista ja tervalautoista. Yhdessä rakennettiin tuulikelloja. Sellaiseen tallentui esimerkiksi tämä miete: "Kosken ikuinen kohina, kenties elämän lauluista ihanin."
Iijokitarinaa jatkoivat lukiolaisten ja erityisnuorisotyön ryhmät yhteismaalauksien, valokuva- ja videotehtävien ja luovan kirjoittamisen keinoin. Nuorille kerrottiin samalla myös yhteisötaiteilijan työstä. Syntyneet teokset, kuten iso tuulisoitin, löysivät paikkansa Taivalkosken keskustassa sijaitsevasta Putaansaaresta. Näin saari samalla "vihittiin" ympäristötaiteen käyttöön. Tutustu alta löytyvään Taivalkosken omaan Iijokitarinat videoteokseen!
Iijokitarina jatkui seuraavalla jokivarren paikkakunnalla eli Pudasjärven kaupunkiin.
Työ- ja päivätoiminnan ja nuorten ryhmien teokset sijoittuivat Rajamaan rantaan yhteiseksi taidenäyttelyksi. Siellä iso tuulikello helisyttää pudasjärvisiltä kerättyjä iijokitarinoita ja mietteitä.
"Vuojen kierto kulukee Iijoen mukana. Millon jäät lähtee, ensimmäiset joutsenet tullee. Millanen tuluva tullee. Milloin jokirannan koivuissa on ekat hiirenkorvat".
Iijokitarinat Pudasjärvellä:
"Onko sekin nähty tuossa Iijoessa?"
Puuhun kiinnitetty, puun paloista ja niihin liimatuista runoista ja teksteistä valmistettu tuulikello ympäristötaideteos.
Yli-Ii on osa Oulun kaupunkia, sen pohjoisin kaupunginosa. Iijokitarinoiden taiteilijat kohtasivat siellä sijaitsevassa Jokirannan palvelukeskuksessa ikäihmisiä ja talon henkilökuntaa. Taidepajoissa luonto saapui ikäihmisten luo eri materiaalien muodossa. Pajoissa syntyi muun muassa ikkunatauluja, linopainantatöitä, kukkaseppeleitä. Samalla kerättiin tarinoita Iijoesta inspiraationa äänimaisemat, valokuvat ja kasvit. Palvelukeskuksen henkilökunta sai samalla taidetyöskentelystä oppia ja ideoita omaan työhönsä. Lopuksi teokset ja pajoissa otetut valokuvat koottiin taidenäyttelyksi palvelukeskuksen seinille. Syntyi myös alla oleva videoteos.
Taidetyöskentely palvelukeskuksessa oli moniaistillista osallistujien lähtökohdat huomioivaa. Taiteilijoiden mukaan hyödyt olivat havaittavissa jo lyhyessä ajassa. Päivät olivat täynnä mielekästä tekemistä ja ihania kohtaamisia taiteen äärellä, mistä erään osallistujan kommentti hyvin kertoo: "Meistähän tuli kaikista taiteilijoita täällä".
Iijokitarinoita Oulun Yli-Iistä: "Meistähän tuli kaikista taiteilijoita täällä!"
Ennen mereen laskemista, Iijoki virtaa vielä Iin kunnan läpi. Kunnan itäosassa, luonnonkauniissa ja rauhallisessa maaseutuympäristössä, sijaitsee Jakkukylä. Iijoen kumminkin puolin sijoittuvan kylän yhdistää upea riippusilta. Sen toinen pää sijaitsee Jakun koulun kohdalla. Juuri siellä Iijokitarinat -taidepilotin perheille suunnatut työpajat pidettiin. Juuri siihen kohtaan syntyi taidenäyttely taidepajan teoksista.
Pajaan osallistujia oli päiväkoti-ikäisistä aina ikäihmisiin saakka. Pajassa maalattiin, tehtiin värikkäitä kaloja, kerättiin ja tallennettiin luontoon ja jokeen liittyviä tarinoita. Pienimmiltä tarinat kerättiin saduttamalla.
Sillan kupeeseen pystytettiin tarinoita ja mietteitä sisältävä tuulikello. Iin ja sen Jakkukylän Iijokitarinasta laadittiin alta löytyvä videoteos.
"Sukuni on asuttanut näitä rantamia. Olen osa sukupolvien ketjua ja koen suurta kiitollisuutta ja arvokkaana asiana saada asua täällä Iijoen törmällä."
Iijokitarinoita Iistä:
"Olen osa sukupolvien ketjua"
Iijoen rannassa lapset heiluttelevat askartelemiaan ja tikkuun kiinnitettyjä, värikkäitä kaloja ilmassa.
Eri sukupolvien Iijokitarinat kaikista kunnista on koottu yhteen omaksi videoteokseksi.
Tutustu ja matkaa Iijokea pitkin tarinoiden ja taiteen virrassa!
Marrastulet
Taidepilotti: Marrastulet.
#Paikkatietoisuus #Paikkasidonnaisuus #Arkiympäristö #Kulttuuriperintö #ImmersiivinenTaide
Paikkakunnat: Tyrnävä, Kempele, Liminka, Lumijoki.
Toiminta: 10 työpajaa, 4 tapahtumaa, reilu 2000 osallistujaa.
Toteuttajana Pohjoinen oopperakomppania. Tuottajat Jenni Kinnunen ja Jonna Pulkkinen, sekä seitsemän hengen taiteellinen työryhmä.
Marrastulet -taidepilotissa paikkakuntien arkiympäristöjä nostettiin esiin taiteen keinoin. Mukaan valikoitui kohteita, joihin ihmisten huomio ei arjessa kiinnity, jotka ovat jo osittain unohduksissa tai pahoin rapistuneet. Taiteen avulla nämä helmet nousivat yhden illan ajaksi katseiden keskipisteeseen, taiteen näyttämöksi ja taianomaiseksi maaksi valojen, lyhtyjen ja immersiivisten teosten avulla. Pilotissa keskeistä oli oman lähiympäristön tarkasteleminen ja siihen tutustuminen taiteen tarjoaman näkökulman, "uusien silmien", avulla. Tarkoituksena oli kokea arkiset paikat yhden illan ajan toisin.
Pilotin paikkasidonnainen ja elämyksellinen Maille mustien vesien teossarjakoostui eri tekniikoin toteutetuista valoteoksista, installaatioista, valokuvista ja performansseista. Osa teoksista rakentui paikallisten tarinoiden ja legendojen pohjalle, joista kertoivat muun muassa paikalliset kyläyhdistykset. Teossarja esitettiin kaikissa neljässä Marrastulet tapahtumassa kuhunkin paikkaan sovitettuna. Marrastulet taidepilotti muodosti siis neljään kuntaan ulottuvan tapahtumien ketjun, jossa teokset näyttäytyivät hieman erilaisina paikasta riippuen. Palaute ja kuntien kokemus Marrastulet tapahtumasarjasta oli niin hyvä, että sitä tullaan järjestämään myös tulevina vuosina.
Marrastulet 2023 oli osa Oulu2026 valonkuukausi tapahtumakokonaisuutta.
Valotaideteos, jossa rakennuksen seinään heijastetaan sinistä, punaista ja keltaista valoa.
Taideteos, jossa naudan pääkallon sisältä hohkaa punaista valoa. Pääkallon on kiinnitetty rakennuksen ulkoseinän kulmaan.
Performanssitaiteilija katsoo pimeässä valaistun verkon takaa.
Tyrnävän keskustassa sijaitseva entinen nahkatehdas, Nahkuri, on rakennettu vuonna 1919. Tälle suojelukohteelle on jo pitkään koetettu löytää käyttötarkoitusta siinä kuitenkaan onnistumatta. Marrastulissa jo huonoon kuntoon päässeet rakennukset saivat uuden loisteen taideteosten ja värikkäiden valojen kautta.
Inkeri Jäntin ottamista kuvista kaksi ensimmäistä ovat Jani Pitkäsen videoteoksesta Pisarat kosmoksessa, jossa pohditaan elämää ja sen merkitystä kosmisen kaaoksen keskellä. Viimeinen kuva on Eeva-Maria Kauniskangas performanssiteoksesta Haavruuva.Sekertoo vanhoissa tarinoissa ja Samuli Paulaharjun Tunturien yöpuolta (1934) novellikokoelmassa esiintyneestä viluisesta veden olennosta, meren naisesta.
Ulkotulilla valaistu rantareitti, jota reunustavat ruovikot on valaistu punaisen ja keltaisen värisillä valoilla. Ympäristö on pimeä.o
Taideteos, jossa performanssitaitelija katsoo pimeää ruovikkoa päin levittäen valistut siipensä.
Valokuvataideteoksia ripustettuna ulos pimeään.
Performanssitaideteos, jossa taitelija makaa maassa. Käsiin ja jalkoihin on kiinnitetty havunoksia. Ympäristöä on valistu värikkäillä valoilla. Taustalla pimeä ruovikko.
Kempeleen Vihiluodossa, Kempeleenlahden ranta-alueella, sijaitsee kyläyhdistyksen rakentama esteetön luontopolku. Talvisessa asussaan se tuli tutuksi Marrastulet tapahtuman myötä. Kuvista oikean puoleisin on Mari Kämäräisen Kuin aalto, joki -performanssiteoksesta. Sen vieressä on ote valokuvaaja Inkeri Jäntin hyljevaimon tarinasta kertovasta kuvainstallaatiosta. Kuvat Inkeri Jäntti.
Taideteos, jossa musta pukin muotoinen varjo on heijastettu liilan väriseen seinään.
Valotaideteos, jossa lato on valaistu sinisävyisillä kirkkailla ympyränmuotoon asettuvilla valoilla.
Taideteos, jossa tomuiselle pöydälle on aseteltu luita luurangon muotoon.
Pimeä puisto valaistuna värikkäillä valoilla.
Taideteos, jossa lumeen asetetut vihreät sammaleet on valaistu ja näyttävät maassa olevalta aukolta.
Alakestilän Arboretum on Limingan keskustan lähellä sijaitseva Suomen kolmanneksi vanhin puulajipuisto. Sen perusti 1930-luvulla kunnallisneuvos Kalle Arvola vaimonsa Katrin kanssa. Alueen pinta-ala on noin kolme hehtaaria ja siellä kasvaa lähes 200 erilaista puuta. Puiston läpi virtaa Liminganjoki.
Paikka on monelle liminkalaisellekin tuntematon. Nyt Marrastulet tapahtumassa siihen sai tutustua värikkäänä talven ihmemaana. Osallistuneiden keskuudesta kuului ihastuneita kommentteja, kuten
"Miksi emme ole käyneet täällä jo aikaisemmin". Anni-Stiina Hujalan ottamissa kuvissa alhaalla oikealla Markko Anttilan teos Kurkistus. Se kutsuu kurkistamaan sammalien pehmustamaan porttiin, jonka toisella puolella saattaa vastaan kurkkia joku samankaltainen utelias.
Maassa olevat valaistut sarvet.
Vihreäsävyisellä valolla valaistu vanha hirsimökki talvisäässä.
Performanssitaideteos, jossa taitelija seisoen laivan kannella heiluttaa kädessä olevaa valaistua verkkoa.
Värilavoilla valaistu laivan kylki, jossa laivan nimi Hailuoto.
Lumijoen Varjakka on noin 200 asukkaan kylä, sekä kalastus- ja venesatama Perämeren rannalla. Paikka tunnetaan luonnostaan, linnustostaan, kalastusmökeistä sekä tietenkin Hailuotolaivasta. Näitä elementtejä myös Marrastulet korosti tapahtumassa. Aluetta valaisi lukuisat Varjakan kyläyhdistyksen sytyttämät jätkänkynttilät. Varjakkalaisten mukaan paikannimi on peräisin sanasta varj´akka eli varjojen akka. Juuri tässä paikassa Haavruuva teos oli aidoimmillaan.
Kuvat Auli Suorsa ja Anni-Stiina Hujala.
Taidelaboratorio
Taidepilotti: Ookko nää mistään kotosin? Tervetuloa taidelaboratorioon!
#Kotiseutuidentiteetti #HetkenTaide #PopUpYmpäristötaide #Taidekaanon
Kunnat: Haapajärvi, Haapavesi, Oulainen, Kärsämäki, Nivala, Siikalatva.
Toiminta: 24 työpajaa, 6 teosta, 450 osallistujaa.
Toteuttajana Creamix eli Talvikki Pisilä ja Stooriteller eli Elina Stoor.
Taidepilotissa kuntalaiset tutkivat yhteisötaiteen keinoin suhdettaan omaan arkiympäristöön ja kotiseutuun, sen paikkoihin, kulttuuriin ja ihmisiin. Taitelijat kehittivät pilotissa oman taidelaboratoriomenetelmän yhdistellen kyselyitä, yhteisöllistä taiteen tekemistä eri materiaaleja hyödyntäen. Periaatteena oli hetken taide ja taiteen tuominen osaksi arkea. Taidelaboratorio jalkautuikin pop-up tyylillä kohtaamispaikkoihin ja kuntien kesätapahtumiin. Tavoitteena oli saada mukaan mahdollisimman laaja joukko ihmisiä taiteen tekemiseen. Etenkin heitä, jotka kokevat taiteen etäiseksi ja vieraaksi. Jokaisessa kunnassa toteutettiin neljä toisiaan täydentävää taidelaboratoriota. Niissä testattiin "Ookko nää mistään kotosin"; Mietittiin omaa suhdetta taiteeseen, kunnan ja kuntalaisten ominaisuuksia ja erikoisuuksia, sekä seudun identiteettiä ja kuntia yhdistäviä tekijöitä. Tällä taidekaanon menetelmällä syntyneistä laboratoriotuloksista ja ainesosista taiteilijat valmistivat jokaiseen kuntaan sitä kuvastavan yhteisötaideteoksen.
Taideteos, jossa puurenkaalle maalattu värikäs kuva kitarasta.
Taideteoksen yksityiskohta, jossa maalattu punasävyinen traktori kiinnitettynä kankallee.
Taideteoksen yksityiskohta eli kalanmuotoinen puupala, jossa viivoja ja väritettyjä kohtia.
Taideteoksen yksityiskohta eli puusta askarreltu banjo.
Taideteoksen yksityiskohta eli enkelin muotoinen punasävyinen puun pala.
Osaatko yhdistää nämä kotiseututeosten yksityiskohdat oikeaan kuntaan?
Vastaus löytyy alla olevasta videosta, jossa teokset esitellään.
Ookko nää mistään kotosin? Tervetuloa taidelaboratorioon!
Tutustu taidepilotin toteuttamiseen ja siinä syntyneisiin teoksiin videon avulla.
Taide on osa arkea, vaikka sen helposti sulkee mielestä. Taiteen tehtävä on herätellä ajatuksia, tunteita ja muistoja, sekä luoda elämyksiä. Se antaa hyvää mieltä, voimauttaa ja piristää, mutta voi myös ärsyttää ja herättää pahennusta.
Heilastelua
Taidepilotti: Taidedokumentaatio - heilastelukulttuuria Oulujokilaaksossa ennen ja nyt.
#Kotiseutu #Kulttuuriperintö #Paikkatietoisuus #Tunnetaide
Paikkakunnat: Muhos, Utajärvi, Vaala.
Toiminta: 17 työpajaa, 29 osallistujaa, valokuvaukset ja näyttelyjä.
Toteuttajana valokuvaaja, taiteilija Martu Väisänen.
Heilastelua lempinimen saaneessa taidepilotissa kuntalaiset pääsivät taiteen keinoin muistelemaan omaa heilasteluhistoriaansa, koettuja ihastumisen ja rakastumisen tunteita sekä itselle tärkeitä heilastelupaikkoja. Tunnetyöpajoissa oli käytössä kaikille sopivia ja helppoja taideterapeuttisia menetelmiä. Monipuoliset materiaalit ja menetelmät tutustuttivat tunnetaidetyöskentelyyn. Luovan kirjoittamisen ja kuvataiteen lisäksi käytössä oli myös muun muassa keholliset harjoitteet. Tärkeä rooli työskentelyssä oli luottamuksellisen ilmapiirin luominen taidepajaan.
Ihminen maalaa taideteosta.
Ihminen piirtää kasvoja.
Ihminen askartelemassa punaisesta silkkipaperista kukkaa.
Piirustuksia.
Martu Väisäsen kuvia työpajoista.
Pajojen jälkeen osallistujista otettiin tunnemuotokuvat joko heilastelupaikoissa, jossakin muussa itselle tärkeässä paikassa tai jonkin tunteisiin liittyvän esineen kanssa. Kuvista tehtiin kollaaseja, ne olivat esillä näyttelyssä ja Muhoksella osa myös autenttisissa tunnemuistopaikoissa. Kuvattavat saivat oman tunnekuvan itselleen.
Talvisessa säässä rakennuksen seinään kiinnitetty valokuvajuliste, jossa nainen istuu rantakivellä.
Kahden puun väliin kiinnitetty valokuvataideteos eli juliste, jossa kahden ihmiset kädet vierekkäin.
Urheilualueen metalliaitaan kiinnitetty taideteos, velikuvajuliste, jossa nuori mies istuu maassa pitäen kädessään pokaalia.
Asemarakennuksen edessä olevaan puiseen aitaan kiinnitettynä olevia taideteos valokuvajulisteita.
Valokuvakollaasi taideteos, jossa ihmiset pitävät käsissään itselle tärkeitä esineitä.
Valokuvakollaasi taideteos, jossa ihmiset pitävät käsissään itselleen tärkeitä esineitä.
Ylärivin tunnekuvat Muhokselta. Alhaalla keskellä kollaasi tunnekuvista Utajärveltä ja sen oikealla puolen kollaasi Vaalasta. Kuvat Martu Väisänen. Muhoksella otetuista tunnekuvista tehtiin näyttely Muhoksen asemalle (kuva Auli Suorsa).
You can find all sorts of surprises inside yourself
if you create something without using words.
Katso Martu Väisäsen tekemä video taidepilotin toteuttamisesta.
Taidetta pihoilla ja poluilla
Taidepilotti: Ympäriämpäri - Taidetta pihoilla ja poluilla.
#KestäväKehitys #Kotiseutu #Lähiympäristö #ArjenKulttuuri #Yhteisöllisyys
Paikkakunnat: Sievi, Alavieska, Kalajoki, Hailuoto ja Pyhäjoki.
Toiminta: 14 työpajaa, ympäristötaideteokset joka kuntaan.
Toteuttajana Kulttuuriyhdistys Vimma: Taiteilijat Sinikka Eirola ja Tiina Vehkaperä.
Tiedätkö mikä on mikätin ja miten se liittyy taiteeseen? Mikättimiä ovat kaikki ne miljoonalaatikoissa lymyilevät turhanpäiväiset metalliesineet, tilpehöörit, joita emme tarvitse, mutta joista emme osaa luopuakaan. Taiteeseen ne liitti Ympäriämpäri taidepilotin Kadonneen arjen metsästäjät eli Sinikka ja Tiina. He tekivät kuntalaisilta kerätyistä mikättimistä ympäristötaideteoksia heidän kanssaan. Näin turhat esineet saivat vielä hetkeksi uuden merkityksen osana taideteosta.
Teosten haluttiin sijoittuvan kuntien keskeisille paikoille, pihoille ja polkujen varsille, missä ihmiset voivat ne helposti kokea. Paikoiksi valikoitui Kalajoella Jokipuisto, Pyhäjoella Kirkkopuisto, Alavieskassa Jokirannan puistossa, Sievissä Villenrannan uimaranta ja Hailuodossa vanha koulun pihalle johtava polku.
Ympäri Ämpäri -taidepilotin Kadonneen arjen metsästäjät-työpajoissa haluttiin nostaa esiin kestävyyden teemaa ja tehdä asennemuutos taiteen ja kulttuurin rohkeampaan tekemiseen ja kokemiseen. Nyt teokset on saatettu vasta alkuun. Niiden työstämistä voi jatkaa milloin vain, yksin tai yhdessä, arkena ja vaikka kotiseutupäivien yhteydessä. Mikättimet eivät lopu. Annetaan niille uusi elämä osana yhteistä taideteosta!
Ympäristötaideteos, jossa metalliverkkoon on kiinnitetty metallisia esineitä kuten vanha kahvipannu.
Ympäristötaideteos, jossa puun runkoon on kiinnitetty metalliesineitä kuten vanhoja ruostuneita avaimia.
Ympäristötaideteos, jossa seinästä roikkuu metalliesineitä.
Ympäristötaideteos, jossa metalliverkkoon on kiinnitetty vanhoja metalliesineitä kuten hevosenkenkiä.
Ympäristötaideteos, jossa metalliverkkoon on kiinnitetty vanhoja metalliesineitä kuten avaimia.
Yksityiskohtia eri teoksista. Kuvat ylärivi Anni-Stiina Hujala, alarivi Sinikka Eirola.
Teosten materiaaleissa eli mikättimissä näkyi hienosti paikkakuntien eroja. Tämä oli toiveena ja upeasti se toteutui.
Kuuden kunnan yhteisessä taidepilotissa haluttiin laadukas, paikallisesta luonnosta inspiraatiota saava, kuntalaisten kanssa yhdessä toteutettu ja kuntia yhdistävä taideteosten kokonaisuus "Osiensa summa". Tästä ideasta syntyi seinämosaiikkitekniikalla tehty teossarja, jonka toisiaan täydentävät ja ympäristöään kohentavat osat löytyvät pilottikuntien julkisista tiloista. Teokset kuvastavat paikallista luontoa ja kuntalaisten keskinäistä yhteisöllisyyttä. Julkisten tilojen käyttäjille ne tuovat arkeen iloa ja vahvistavat hyvinvointia. Teokset ovat pitkäikäisiä. Kestävyys ajattelua teossarja toteuttaa kaikilla edellä mainituilla tavoilla.
Kuntalaiset osallistuivat teosten valmistamiseen äänestämällä taiteilijoiden Jenny Grönholmin ja Jass Kaselaanin tekemistä teosluonnoksista. Kuntalaiset olivat keskeisessä roolissa myös teosten valmistamisessa, sillä he osallistuivat mosaiikkien latomiseen.
Lähde virtuaaliselle karttakierrokselle kokemaan upea teoskokonaisuus, Osiensa Summa.
01 / 06
1
Siika
Teoksen aihevalinta oli ilmeinen, sillä siika kuuluu Siikajoelle. Siika on myös yksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntatunnuksista. Tämä teos sijaitsee Paavolan kylän vuonna 2023 avatun monitoimitalon avoimessa aulatilassa.
Osoite: Koulutie 2 b, 92430 Paavola.
Osiensa Summa taidepilotin kullekin teokselle järjestettiin oma julkistamistilaisuus. Alla Katja Koskelan Pyhännän tilaisuudessa pitämä puhe, joka hienosti korostaa luovan toiminnan, taiteen ja yhdessä tekemisen merkitystä yksilölle ja koko yhteisölle.
Hei kaikille, jotka olette paikalle päässeet juhlistamaan tätä meidän uutta taideteosta tänne Pyhännän kirjastolle. Minä olen Koskelan Katja ja olin vähäsen itsekin tekemässä tätä työtä parina iltana. Ihana nähdä tämä nyt valmiina ja vielä ihanampaa on se, että me kuntalaisetkin saatiin olla mukana tekemässä tätä ja nyt saamme ihailla omaa kädenjälkeä. Minun äitini Teija pyysi minua tätä tekemään mukaan ja minä tottakai innostuin. Kaikki uudet asiat kiinnostaa ja varsinkin, jos sitä saa omilla käsillä tehdä. Vähän meinasi olla aluksi hankalaa, mutta ihana taiteilijamme Jenny tsemppasi ja sanoi, että hyvältä näyttää.
Taide on laaja käsitys ja ensimmäisenä mitä siitä tulee mieleen minulle, on esimerkiksi Mona Lisa, Leonardo da Vinci ja muut suuret taitelijanimet. Maalaamisesta, piirtämisestä ja muista käsillä näpertämisestä olen aina tykännyt, vaikka en mitenkään taitava ja lahjakas niissä olekaan. Enemmän ilmaisen itseäni ja tunteitani musiikin ja runojen kautta. Ja uskon että laulaminen, soittaminen ja kirjoittaminen tulee olemaan osa elämääni aina. Se on suurinta taidetta mitä minun omassa elämässä on ja mitä itse harrastan.
Pienelle paikkakunnalle taiteella on iso merkitys. Siihen voi osallistua kaikenikäiset. Tähänkään mosaiikkityöhön ei ollut ikärajaa, vaan kaikki olivat tervetulleita sitä tekemään. Pistin heti merkille sen, miten tällainen yhteinen projekti yhdisti meitä kuntalaisia. Tekemässä oli nuoria ja hieman vanhempia ihmisiä ja me saatiin yhdessä aikaan näin hieno teos. Toivon, että kuntalaiset uskaltavat rohkeasti lähteä mukaan jatkossakin näihin projekteihin. Ja ylipäätään toteuttaa itseään ja tuoda ajatuksensa ilmi taiteen avulla ja samalla toivon, että kunta järjestää ja mahdollistaa sen harrastamisen ja esille tuonnin. Varsinkin me nuoret, toivon että saamme ja uskallamme taiteen avulla tuoda asioita esille, mihin haluamme vaikuttaa. Taide on tähän keino, jolla ei ole sääntöjä tai rajoja.
Haluan uskoa, että taide ei ole kuoleva osa kulttuuria, vaan että sitä pidetään yllä muun muassa tällaisilla yhteisillä projekteilla varsinkin pienellä paikkakunnalla. Kirjastolla on paljon erilaisia taidenäyttelyitä ollut aina ja toivon, että niin tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Olisi joskus hienoa nähdä ja kokea jotakin aivan uutta näissä tiloissa, mikä houkuttelisi myös nuoria. En usko, että meillä Pyhännällä on niin paljon filistinistejä, eli taiteen halveksujia, että tämä ei voisi toteutua.
Oli kyseessä sitten kuvataidetta, musiikkia tai runonlausuntaa, tuetaan ja rohkaistaan toisia tuomaan sitä näytille meille muillekin.
Iloiset ihmiset ihastelevat hilla seinämosaiikkiteosta.
Tutustu videon avulla Osiensa Summa teossarjan toteutusprosessiin ja itse teoksiin.
Tämä oli tarinakartta Pohjois-Pohjanmaan liiton Kulttuurikenno -hankkeessa
toteutetuista taidepiloteista.
Kiitos, että tutustuit siihen!
